Ukiut 1000-t nunaateqarneq avannaarsuani
Ukiut akulliit nunani avannarlerni nunaatillit kalaallit Nunaanniikkamik eqiasuissimaqaat. Immunik assi- giinngitsunik nioqqutissiortarput, avannamullut sivisuumik piniariartarput Aarrik tuugaavinik Nannullu amiinik pissarsiniarlutik, kingornalu saviminernik qisunnillu piniarlutik niuverutigisarlugit Europa-mi. Kingusinnerusukkut Inuit/kalaallit peqataalerput nunaateqarnerlu nutaanerusoq ineriartortinneqaler- poq kitaamiut kangiamiullu napeqatigiinerat atorlungu.
Allattoq: Georg Nyegaard, katersugaasiviup pisortaa Grønlands Nationalmuseum & Arkiv
Kalaallit nuaanni Kangerluit qinngortuut qinnguini nuna naggorilluinnartuuvoq. Tamaani nunap annersaa pukkitsukujuujulluni qaqqaqarfiuvoq naggorilluinartuullunilu, uumasuutinut nerukkaatissatut atorluarsin- naasunik nersussuarnut, savaasanut savanullu. Qaamatini kiannerpaajusuni kiaasutsip agguaqatigiisillungu kiak 10 grader missaliorsinnaasarpaa, piffiillu ilaanni uumasuutit angallafii kujasinnerusuni kiannerujussu- artut iluaqisaarnartigisinnaapput.
Tamanna piffik aalajangersimasoq Kalaallit Nunaata kujataani nunaateqarfik, Qallunaat /Danskit allartor- simafianiippoq Nunarsuarmi UNESCO’p silarsuami kingornutassatut qinigassatut piukkunnartinneqarluni.
Tamaani nunaateqarneq uumasuuteqarnerlu kinguaariiaanik marloriarlutik ataannartuusarsimasunik inger- lanneqartarsimavoq, oqaluttuarisaanermi ukiorpaat ingerlanerini kinguaariaat ingerlattarsimavaat. Siulliullutik takkupput Nunani Avannarlerniit (Skandinavien) kingoqqisut, nunaateqarneq uumasuuteqarnerlu i- ngerlallungu ukiut 4-500-t ingerlanerini tamaaniillutik, sapersimanangulu tulluutunngorsarsinaasimallutik silaannaap pissusaanut ileqqutigullu oqaluttuarisaanikkut allanngoriartornerit atugassarititaassa allanngornissaat tikillungu, tamannalu pivoq ukiut akulliit kingusinnerusortaassa atugassarititaat issinnerusut atuuti- lermata.
Silaannaap pissusaata misissuiffinginerisa nutaajunerusut takutippaat, silaannaq isinnerulersimasoq peqa- tigalungu Europa-mi niuvernikkut atugassarititaasut malunnarluartumik allanngorneri, niuverutigineqa- qqaartarsimasut tuugaat nannullu amii soqutigineerutikannerlutik nioqqutissali naliginnaanerusut Kalaallit Nunaanneersuunngitsut piumaneqarnerulerlutik.
Uumasuutit assigiinngitsut tamaasa pigaat soorlu Skandinaviami nunaatileqartait taamaasimasut – savat, savaasat, nersussuit, hestit, puulukit, qimmit qitsuillu.
Piniartuunermiik nunalerisuunermut
Kingusinnerusukkut tullinnguupput ernerit paniillu Inuit kulturimeersut ileqqutigut siuarsimasorujussuu-llutik puisinniartooqqaarsimasut, Qallunaat nunaateqarnerisigut sunerneqarlutik alloriarnerujussuaq ator- simammassuk piniartuunermiit Nunaateqarneq saakkiartorsimallungu. Piffissat taakku marlut ingerlanerini tamatigut atuuttuusimavoq aasakkut nersutaatit qaqqani nammineq naasortortuutillugit, saniatigullu qa- nittuminni narsaateqarlutik ukiumi nerisassanik natitsisarlutik peqqumaatissaminnik.
Itsarsuaq Nunaatillit
Itsarsuaq nunaatit ukioq 1000-imiit 1450 missaani Kristusip inunnungornerata kingorna , taakkuupput kim- mut illuartertut nunani avannarlerni nunalerisut inuiaqatigiit, Viking-it ukiullu akulliit siusinnerusut piungal-larnerini, qeqertani imarpik avannarlermi nunasiartaartornep pisimavoq. Eqqortumik oqaatigiuminaappoq inuit qassit tamaani nunasisimanersut piffissami siullermi, kisianni eqqoriarneqartarpoq inuit amerlaner- paajungamik 2-3000-iusimassasut. Itsarsuaq nunaatillit avannarpasissumeernertik tunuliaqutigalungu nunaateqarneq namminiussusilik immik-kuullarissoq Kalaallit Nunaannut naleqquttoq, namminerlu ingerlatseriaaseqartoq, illulioriaaseqarsimasoq sakkoqariaatsillu aalajangersimasut eqqusimavaat. Uumasuutit assigiinngitsut tamaasa pigaat, soorlu nunaatileqatait Skandinaviami pisut. Tassaasut savat, savaasat, nersussuit, hestit, puulukit, qimmit qitsuillu. Savat savaasallu pingaaruteqarnersaasimapput, nunani allani savaateqarfinnut naleqqiullugit savaasat savatulli amerlatigingajattarlutik. Tamanna pissuteqarpoq ummasut nunami najukkaminnut naleqqussartarnerannik naasut assigiinngitsut qisussat pallerillu, tamatumunngalu ilanngullungu inuit immunnik sivisuumillu atasinasunik immussuarnik pisariaqartitsinerat. Uumasuuteqarneq tapertalersorneqartarsimavoq puisinniarnernik aammalu tuttun- niarluni piniarnernik. Akissaqarniarneq silarsuarmi allani takussaanngitsoq annerpaatigut immunik nijoq- qutissanik puisillu neqaanik nerisaqarneq.
Piniartut silarsuarmi tamarmeersut
Avannaani nunaatillit nunaatiminnut qilersorsimasutuut ikkaluarlutik najorlugillu nunap iluaqutiginissaa pisariaqartikkaluarlungu, nunarsuaq najugartik malunnarluartumik atorluarniarsimavaat, ilaatigut inuit kingulliunerusut ileqqui atungajallugit ilisimasaqarluarlutik inuusimallutik. Aasaanerani avannamut ungasissorsuarmut aallartarsimapput piniariarlutik aarrit tuugaavinik amiinillu, qilalukkat qernertat tuugaavinik nanullu amiinik pi- ssarsiniarlutik niuverutissaminnik pisariaqartitaminnut soorlu, savimerngit qisunnilu umiarsualiuutissaminnik. Tamakkulu pisiariniartarpaat imarpissuup ilua tungaaniik.
Kalaallit Nunaanni nunaatillit aamma sunnerneqarsimapput piffissap tamatuma nalaani upperisaqarnermut Europa-mi. Katuuliusimapput namminneq oqaluffisaarsuaqarlutik biskoppeqarsimallutillu. Aammattaaq ati- satigut nutaat (mutit) taamanersuaq Europa-miit sunnersimaneqaatigisimavaat. Island-imiit nassatarisima- vaat erinarsuusiorneq oqaluttuarsinnaalluarnerlu, tamannalu oqaluttuarpoq Imarpiut avannarliup nunataa-ni inulersuineq aammalu Leif-ip iluarnaarajuup angalaneri ”Vinland-imut”.
Kulturikkut naapinnerit Ukiut 1200-kut Kristusip inunngornerata kingorna inunnik nutaanik allaalluinnartunik nuna tamanna inoqa- lersimavoq, tassaappullu taakku ”Inuit”, tassalu taakku Eskimuut ullumikkut Nunattinni inuit siuaasarisaat. Taakku kulturiat taaneqartarpoq Thulekultur-imik, tamannalu kingoqqisuuluni Beringshavip sineriaaniik ki-lometerit hundrederpassuit kitaaniit maannakut Alaskamik taajukkatinni Sibiriap avannarpasissup kangisissuaniillu.
Inuit Kalaallit Nunaani naapippaat kulturit takornartaasut, piaartumik naapippaat qallunaatsiaat Kalaallit Nunaata kujataaniittut, aammalu 1721-p kingorna qallunaat Norskillu ajoqersuiartortitat niuvernermillu tamaani ingerlataqalersut Nunatoqqaminniit kingoqqifimminiit aqunneqartut.
Ukiut kingusinnerusut Kalaallit Nunaani nunaateqarneq
Taamani Norgemiu Niuvertoq Anders Olsen Den Kongelige Grønlandske Handel (KGH)-miit soraarninngor-ami ukioq 1782, nunassippoq nuliani kalaaliusoq Tuperna Ilagalungu Igalikumut itsarsuaq qallunaatsiaat illukoqarfiata biskop-eqarfiusimasup Gardar-ip eqqaanut. Taamani aallartinneqarput kinguaariit nunaate- qarnermik ingerlatsisut suli ullumimut ileqqunik atsassisut. Nunaatitaartut illuliortiterput ujaqqanik qallu- naatsiaat oqaluffeqarfikuata ujarakuinik aallarteqqillungulu nersutaateqarneq nersussuarnik savanillu. Nu- naqarfik immikkooruteqarluartumik ineriartortinneqarpoq, suli ullumimut ilaanaatiguungaluaq atuuttunik. Eqaaneqarsinnaavoq illulioriaaseq immikkoorluinnartoq – illut anginngitsunnguit immikkuullariluinnartut aappaluttut, ujaqqat aappalaartut tamaani nassaassaasut atorlugit.
Ukioq 1915 tunngavilerneqarpoq savaateqarnermut atuarfik kujataani illoqarfimmi Qaqortumi, tamaani ilinniartinneqartalerput kalaallit inuusuttut savaatiliunermik. Ukioq 1924 kalaallini siullersaalluni Otto Fre- deriksen savaatilinngorpoq, taannaannaq inuussutissarsiutigalungu Qassiarsummut nuulluni ilaqutani ila- ngalugit. Qassiarsuk tassa itsarsuaq qallunaatsiaqarfik Brattahlid, tamaani qallunaatsiaat siuttorisimasaat, Erik den Røde, taamanersuaq tamaani najugaqarsimavoq. Misiliineq iluatsilluarsimavoq, taamaalillutik Eli- sabeth aamma Otto Frederiksen tunngaviliisuusimapput siuaajullutillu kalaallinut kinguaariinnut nunaate- qarnermik savaateqarnermillu inuussuteqartunut. Ullumikkut Qassiarsuk nunaqarfiuvoq ingerlalluartoq uummaarissorlu nunaateqarfik savaateqarfillu 150-t missaani inulik.
Nammernersornerulluni oqartussaaneq imminullu pilersortuuneq
Ukioq 1979 kalaallit savaateqarluni inuussutissarsiorneq nutarsarnialerpaat, imminut pilersortunngorniar- nermi sulifiit ikitsunnguit ilaat, Nerisassanik pilersorniarneq qangaaniilli pioreersunut ilanngunniarlungu soorlu piniarnermut aalisarnermullu sanilliullungu. Siunnersuutigineqartoq silarsuarmiut kingornutasiisu- taannut Ilanngunneqartussatut savaateqarfeqarpoq 43-nik, nuna tamakkerlungu savaateqarfiit 55-iusut iluanni. Amerlanerpaat ingerlatsipput savaateqarfiullutik nunaateqarfiullutillu nutaajusunik quersuaqarlutik taamaalillutik naatitsisinnaanngorlutik ukiuunerani nerukkaatissanik, quersuarnut toqqorterneqarsinnaa-sunik. Ingerlaavartumik illuliortiterneqarpoq najugarineqarsinnaasunik quersuarineqarsinnaasunillu nunat-sinni nammineq illulioriaaseq atorlungu. Narsaatitaartorneq, ungaluliortiterneq, motorilinnut aqqutissiat, kuuit minnerusut ikaartarfilersorneri allarpaaluillu, atuisunik nammineerluni pilersiortorneqarput. Taamatut savaatillit nammineq peqataalluarlutik akunnerminni aqqusiortuarneq attaveqatigiissinnaa-nermillu qularnaarisuuvoq nakussasaataallunilu Kalaallit nunaateqarnerannut savaateqarnerannullu immikkooruteqarluartumut.