Ilulissat Kangerluat

Allattoq AC-fuldmægtig Naja Holm, Avatangiisinut Pinngortitamullu Aqutsisoqarfik, Kalaallit Nunaat. Kalaallisuungortitsisoq Aron E. Petersen, Park Ranger, Ilulissat taavalu Naja Holm, AC-fuldmægtig, Nuuk.

Ilulissat Kangerluat tikeraaraanni tupigutsaatiginarsinnaavoq nunarsuup pinngortitarsuullu kusanassusersua pinnissusersualu.  

Tamaani ukiorpassuit ingerlanerini sikut nikerartarneri ilisimatusarfigineqartarput, aammalu tamaani silap allanngoriartornera qanimut malinnaaffigineqarsinnaavoq. Sermip nakkaavia iluliarsuillu tassannga pinngortartut aalajangersimakannersumik sukkassuseqarlutik  annertussuseqarlutillu Ilulissat Kangerluanni takuneqarsinnaasut  silarsuarmi allami takuneqarsinnaanngillat.  

Ilulissat Kangerluata, “Kangiata”, ilisarnaatigai iluliarsuit angisoorsuit, Sermeq Kujallermiit nakkaasut. Nakkaavik kangerlummi 55 km-inik qinngorpasitsigisumiippoq, tamannalu Sermersuup naqitsinerujussuata pilersitaanik silammut nakkaatitsisuuvoq. Nakkaavik Nunarsuup avannarpasissuani nakkaalluarnersaavoq ukiumullu iluliarsuit 46 km3-it nakkaatittarlugit.

Siku sukkasoorujussuarmik silammukartarpoq ullup unnuallu ingerlanerani 40 meter-inik nikittarami.

Sermeq Ilulissat kangerluannut naqinneqarluni silammukartinneqartarpoq nakkaavimmilu angisoorsuanngorluni nipiliortorujussuarmik nakkaalluni.  Sikut Iluliarsuillu silammukaassorneqartarput nutaanik nakkaajuartoqarneratigut taamaalillunilu Ilulissat Kangerluatigut silammut ingerlarusaartarlutik, kangerluullu paatigut appakaakkaangamik Qeqertarsuup kangerliumanersuanut siaruaattarlutik. Iluliarsuit anginerusut Kangerluup paanut Iluliarsuaqarfimmut ikkarleqqaartarput. Sikut iluliarsuillu sukkasoorujussuarmik silammukartarput ulloq unnuarlu 40 m-inik illuartarlutik.

Iluliarsuup puttanera

Qallunaat ussataat ’Iluliarsuup saqqumisortaa’ Kalaallit Nunaannersooriaannaavoq, isumaqartoq iluliarsuup angissusersuanut naleqqiullugu ilulissap saqqumisortaa mikisuarannguusoq, tassalu iluliarsuup quleriarluni aggornera ataasiinnaq. Ilulissap iluaniittut silaannaararpassuit ilulissap qaqortuuneranut pissutaapput. Ilaannikkut ilulissat qorsunnik tungujortunilluunniit akunnequteqartarput, tamakkulu sermiupput ussikkaat (kassut). Ilulissat nuna kiliorlugu illuariartorsimagaangamik sioqqanik, marrarnik, ujaraaqqanik ujaqqanillu nassataqalertarput  ilulissamut ilaliullutik, tamakkulu anarluttalinnik pineqartarput. Iluliaannarnit oqimaannerujussuusarput, taamaalillutillu immap qaani saqqumisoq annikitsuarakasiusarpoq ilulissap itsinernganut naleqqiullugu.  

Iluliarsuit Ilulissat Kangerluanneersut saavigartarput imaannarsuarmullu appakaattarlutik ilaanni Qeqertarsuaq avannaqqullugu sarfamullu avannamoortumut appakaattarlutik suli avannamut saatseqqittarlutik Canada-p tungaanut. Tamaangalu pigaangamik sarfamit allamit saatsertinneqalersarput kujammut Baffin-ip Labrador-illu sarfaanit, ilaatigullu akuttugaluartumik ima kujavartigisinnaasarput allorniusaq sanimukartoq 40 grader kujammut angusarlugu (Bermuda-mut) tamaanilu aatsaat nungullutik aallutik.

Iluliarsuit sarfarsertut

Iluliarsuit Ilulissat Kangerluanneersut avannarpasissumi umiarsuarnik angallanermi tamatigut navianartuupput . Umiarsuarsuaq ilaasartaat ”TITANIC”, 1912-mi Atlanterhavimi Ilulissamut aporluni kivivoq, eqqarsaatigineqarsinnaavorlu Ilulissat kangerluanneersumut ilulissamut aporsimassasoq taamatullu kivilluni. 

Silap pissusianik ilisimatusarneq

Ilulissat Ilulissat kangerluanneersut piffissap ingerlanerani silarsuarmi misissuifigineqarsimanerpaanut ilaap-put. Kangerlummi ilisimatusarneq ukiuni kingullerni 250-ini ingerlanneqarsimavoq, tassuunalu silap allan- ngoriartornera ilisimasaqarfigineqalersimavoq, tassami sermersuaq ilulissallu nakkaaviat silap allanngoriartorneranut malussarinnerupput sikuiuitsumut  kujallermut naleqqiullugu.  

Ukioq 1851 Ilisimatusartoq H. J. Rink nalunaaqutsiisimavoq sermersuaq sukkut nakkaaveqarnersoq. Tamatumalu kingorna Sermip nakkaavia sassartarlunilu tiffartarsimavoq issinnerulertarnera kiannerulertarneralu ingiaqatigalugit. Maannakkullu sermip nakkaavia ima tiffasitsigilersimavoq immamut nakkaajunnaarluni nunap qaanut nakkaalersimalluni.

Silap allanngoriartornera tamatigut inuuniarnermut eqquivoq - uumassusilinnut tamanut, uumasut, naasut inuillu -  eqqorneqarput. Ilisimatusartut eqquissortumik oqarsinnaanngillat sooq sila taama sukkatigisumik allanngoriartornersoq, imaluunniit allanngoriartorneq inuit inooriaasiinit pissuteqarnersoq. Misissuinerilli nutaanerusut takutikannerpaat immap sarfaata kiannerusup sermip nakkaavia ataaniit aatsikkiartulersimagaa.

Qimmit inuttulli amerlatigingajattut

Kangerluup paani ippoq illoqarfik Ilulissat (Ilulissat eqqaminiittut ateqaatigalugit). Ilulissat Kalaallit Nunaan- ni illoqarfiit anginerit pingajoraat 5000-it missaanni inoqarluni. Iluliarmiullu katillugit 3500-t missaanni qimmeqarput.  

Nerisaqarniarneq eqqarsaatigalugu, Ilulissat eqqaat piniagassaqarluarpoq, tamannalu peqquteqarpoq i- maq Ilulissat eqaaniittoq iltilersorneqarluartuummat immap aalanneqartutullusooq piuarnera pissutigalugu. Taamaattumik imaq uumasuararpassuarnik, planktoninik aalisagaaqqanillu peqarpoq, , aalisakkanit, arfernit puisinillu nerineqartartunik.

Qalerallit Ilulissani aalisartunut pingaaruteqarluinnartuupput. Tamakku ningittakkersorluni umiatsiaaqqaniit aalisarneqartarput. Ilulissallu eqqaanni takuneqarsinnaapput arferit qipoqqaat arajunnialernerminnilu sarperujussuatik kusanartut kingullinngorlugit nittaqqaarlugit aqqartartut.

Tusaamaneqarluartoq Knud Rasmussen inunngorpoq Ilulissani 1879-imi kalaallimik anaanaqarluni qallunaamillu ataataqarluni. Kalaallisut qallunaatullu oqaluttarpoq, paasilluarsimallugillu kalaallit qallunaallu ileqqui (kultur). Aqqaneq-marluinnarnik ukioqarluni Danmark-imut kisimiilluni avalatsinneqarpoq, tassanilu atuarnini nangillugu kingornalu ilinniarnertuunngorluni.

Rasmussen ungasissorsuarmut qimussimik angalasarsimavoq Kalaallit Nunaanni Canadami Alaskamilu oqaluttuanik, atortunik allanillu katersilluni, taakkualu takutippaat oqaasiinnaat uagut kalaallit Inuillu Alaskami Canadamiittullu katinngatiginngikkivut, aammali silarsuaq pillugu paasinnittaaserput assigiittoq, tassalu silarsuarmi illugiiaartoqarnera, soorlu aasaq/ukioq, angut/arnaq aamma qaamaneq/taarneq. Knud Rasmussen eqqaamaneqartuuvoq Kalaallit Nunaanni Danmark-imilu paasinartuliortutut ileqqutigullu ataqatigiisitsisutut inuiaqatigiit taakku marluk akornanni. Ilulissani alliartorsimavoq ”Palasip illorsuani” aappaluttumi mannakkut Ilulissani Katersugaasivittut atorneqartumi.

Kalaallit nunaat najugaqarfigineqarsimavoq ukiuni 4400-ni

Ilulissat kangerluata eqqaani takussutissaalluartunik inoqarsimaneranut takussutissaasunik nassaartortoqarsimavoq. Sermermiuni qangarsuarnitsanik assaasarsimanerit takutippaat, Kalaallit Nunaat ukiuni 4400-ni inoqarsimasoq, ilisimaneqarallarsimasutut ukiuni 3000-iinnaanngitsuni. Ullumikkut malunnarluartumik iliuuseqartoqarpoq Sermermiut eqqaat illersorniarlugit, tama-tumunnga takussutissaavoq maleqqusanik aqqutissiortoqarsimammat nunamik nungusaajuarneq pinngit-soorniarlugu.

Ilulissat Kangerluannik piujuaannartitsineq

Ilulissat Kangerluat 2004-mi nunarsuarmiut kingornuttagassaattut toqqarneqarpoq. Toqqarneqarneranut pissutaapput nunarsuarmi asseqanngitsuunera nunarsuullu oqaluttuarisaanerani sermersuaqarnerup kingulliup nalaanit killiffimmik takutitsisuunera.  

Taakkununnga peqatigitillugu sermip sassariartornera nunarsuarmi sukkanersaavoq uukkaanerpaallunilu. Nakkaavik ukiuni 250-ini kingullerni misissugarineqartarsimavoq tikikkuminakannerneratalu kinguneranik serminik iigartartunik, silap allanngoriartortarneranik, ilulissat sarfarsertarnerinut pinngortitaassutsillu ingerlaneranut tunngasunik ilisimasaqarnerulernerulersitseqataavoq.  

Kalaallit nunatsinni perroorutigivarput Ilulissat Kangerluat nunarsuarmiut kingornuttagassaattut toqqarneqarsimammat , naleqartitattalu piujuaannartinnisaat piumassuseqarfigalugulu suliniuteqarfigivarput. Assersuutigalugu Nunatsinni Oqartussat malittarisassanik imalimmik nalunaarusiorsimapput  kangerluup eqqaa piujuaannartinniarlugu. Malittarisassat ilagaat sanaartorfigeqqusaannginnera, biilinik snescooterinillu angallavigeqqusaannginnera umiarsuarsuillu Ilulissat Kangerluannut pulaqqusaannginnerat.  

Sanaartorfigeqqusaanngilaq bilinik snescooterinillu angallavigeqqusaanani

Namminersornerullutik Oqartussat Qaasuitsup Kommunia peqatigalugu 2009-mi  peqqussutinik imalimmik ingerlatsinissamik pilersaarusiorput naleqartitanik illersuisussamik. Tamakkununnga takussutissat ilagaat , qulimiguulinnik timmisartorneq peqqussusiorfigineqarsimammat aalajan- gersimasunik qutsissulinnik illoqarfillu avaqqullugu timmisarnissamik, uumasut inuillu tamaaniittut pisariaqanngitsumik akornusersorneqarnissaat pinaveersaartinniarlugu.  

Ilulissani aamma annertuumik suliaqartoqarpoq naleqartitat piujuaannarnissaat anguniarlugu. Kommune “Isfjordskontor”-imik  Kangerluup allaffianik taaneqarsinnaasumik pilersitsisimavoq, Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugit eqqissisimatitap sissuertuarneqarnissaa anguniarlugu. Kommunilu aamma Park Ranger-imik taaneqartumik atorfinitsitsisimavoq, taassumalu eqqissisimatitap saligaatsuutinnissaa paasissutissanillu peqartitsinissaq sianigissavaa.