Aasivissuit-Nipisat, Sermersuup immallu akornanni Inuit Piniarfii

Foto: Kristian Kreutzmann

Allattoq: Jens Fog Jensen

Aasivissuit - Nipisat nunaminertaavoq Inuit kulturiinut pingaaruteqarluni immikkuullarissuullunilu paarilluagaasoq Nunataq piukkunneqartoq 235 km-it missaannik isorartutigaluni, 20 km-it missaanillu silitsigaluni, Kalaallit Nunaata Sermersuanit kangimut nunap timaani narsaamanersuit, qooqqut, 60 km-inillu isorartutigisoq Ikertooq-mut, kimmullu Davis Stræde-p tungaani qeqertat tungaannut isorartutigaaq. Nunataq kulturikkut pingaarutilittut innersuunneqartoq, Kalaallit Nunaanni sikoqannginnersat ilaanniilluni Kalaallit Nunaata qiterpasissortaaniippoq, ilaatigullu sikusartuunngitsup Kalaallit Nunaatalu Kitaani issittup ikaarsaarfimmiinnerata kingunerisaanik ukiut tusindilikkaat ingerlanerini inunnit piniariarfittut najugassatullu ornigineqartarsimalluni.

Sinerissamit Sermersuup tungaanut asimioqarfippaaluit, ilerrit, inussuit, qimatuliviusimasut, nunap timaani tuttoqarfinnut pisuinnaat aqquterpaaluit arlaqartut, nunatap oqaluttuassartarpassui takutippaat, itsarnisarsiuullu assaanerisa takutippaat, nunataq ukiut 2500-nik Kr.in.si. manna tikillugu piniarfigineqartartoq. Ukiup qanoq ilinera malillugu sinerissami ukiiviusarsimasut, nunap timaanilu aasiviusarsimasut aallaavigalugit, sinerissamit nunap timaanut illukut pisuinnaallu aqqutaasa takutippaat, atuilluarluni nunataq atorneqartarsimasoq, Nipisat-nilu nunasiaanerup nalaani illuusimasut, 1800-kkunni europamiut tikissimanerat, Inuit-nullu akuusimanerat ersersippaat. Qanga nunatat piniariartarfiusimasut ullumikkut Sarfannguani piniartunit aalisartuniillu kiisalu Kangerlussuarmit Sisimiuniillu piniartunit piniarfigineqartarput.

Aasivik Aasivissuit, nunatap piukkunneqartup ilaanut taaguusiunneqartoq, misissorluagaasimalluni nalunaarsoqqissaagaasimallunilu aavartarfiuvoq, kilometererpaaluillu iluini inussorpaaluit tuttunik inuit, ujaqqanit talut tunuanni qamasut tungaannut imaluunniit Aasivissuit Tasianni qaannaminni utaqqisunut  qimagutsitsissutitut atorneqartarsimapput, qaannaminnilu utaqqisut naalillutik tuttuttarsimallutik.

Nunatap kippasissortaani qeqertaq Nipisat, nunatap piukkunneqartup sinneranut taaguusiarineqarpoq. Paleo-Inuit asimioqarfigisimasaat, Kalaallit Nunaanneersutut, aammali Kalaallit Nunaanni tamatuma nalaani illukut alutornartut nunasiaataanerup nalaanneersutut ilisimaneqarlutik ukiunik 4000-inik pisoqaatigisut, misissuinerni misissorluarneqarnerpaat ilagisimasaat qeqertami tassaniipput.

Itsarnitsanit eqqaassutissat taakku saniatigut, inuit ukiivigisarsimasaat, ilerrit allallu eqqaassutissat Nipisat-niipput. Taamaalilluni Nipisat aamma Aasivissuit - Nipisat kippasissortaani sinerissap qanittuani sumiiffiit assigiinngitsut paarilluakkanik, immikkuullarissunik 'isaarialinnik' issunit sanaanit illoqarpoq - Inuit 12-1300-kkunni tikiunnerini eqqunneqarluni, 1600-kkut naajartorneranit 1900-kkut aallartinnerisa tungaannut ilaqutariit illuanni atorneqarluni, kissaq illup iluaniisiinnarniarlugu isaariaq immikkuullarissuulluni appasissoq. Nunatami illukorpassuit, itsarsuaq piniartarsimanermik uppernarsaataasut, nunasiaataanerup nalaani immiussanik oqaluttuanillu ilaqarlutik, ukiuni 300-ni kingullerni oqaluttuarisaanermik allagaatinillu ilaqarput. Ullutsinni ileqqoq taanna piniartunit ilaqutariinnillu arlaqartunit, upernaap, aasap ukiallu ingerlanerani asimioqarfiusimasut ungasinngisaanni aasillutik piniartarnermikkut aalisartarnermikkullu  ingerlateqqippaat. Taamaalilluni ullutsinni piniartarneq, qanga ullutsinnilu piniartarnermut ataqatigiilluinnarpoq.

Taamaalilluni Aasivissuit - Nipisat-ni takornariarluni angalaartoq, kulturinik tamanik sinniillutik illukunik nunaqarfiusimasunillu piviusunik kiisalu 'ukiup qanoq ilinera' malillugit issunik ujaqqanillu illut ukiiviit kimmut qeqertaniittunik takunninnissaminut periarfissaqarpoq. Kangerlummi kuuillu akuini upernaakkut aasakkullu pingaartumik ammassiarlutik eqalliarlutillu asiartarfiit kiisalu aasaanerani ukiakkullu nunap timaani aavartarfiit.

Siden er sidst opdateret: 20.06.2017

Nuliap narrugisaasup akiniutaa

Tusaamaneqartoq nakutitseriarsinnaasoq/uukapaatitsisinnaasoq Kalaallit oqaluttuaraat taanna profiitioq- qusertoq Habakuk tunngatinneqarpoq nunaqarfimmut Eqalummiut eqaaniittumut. Oqaluttuarineqartut naapertorlugit Habakut nulialu Maria Magdalene najugaqarsimapput ukiisarfeqarlutik Kangerlussuatsiami (Evighedsfjorden). Aasap ingerlarnerata  sivisunerpaarta ingerlattarpaat tuttunniarlutik/aavarlutik tiffasis- sumi. Nunaqarfimmiitillutik Habakut nuliami saniatigut arnaatitaarpoq, taannalu arnaq nakerinerusimavaa nuliami takkuani allaat.  

Taamanikkut inuit Kristumiunngortinneqareeraluartut ilaannikkut utersaarfigineqartarsimapput kuisiman- ngikkallarnermi ileqqut. Taamaalillunilu kuisimanngikkallarnermi angakuuniartarneq pisooqataasimasoq, piniarluni iluatsitsisarneq pingitsoormat piniartunut Eqalummiuneersunut. Piniariarsimasut ullut arlaqan-ngitsut piniareerlutik utermata tupaallaataasumik, Habakuup nulia sinnattortitaasimalluni oqaluttuarmat piniartunut iliseeriniarneq atoqquneqarsimasoq.


Dialogboksen begynder her. Du kan lukke boksen ved at trykke Accepter cookies knappen eller Enter. Knappen er det sidste element i boksen.

Vores cookies samler ikke på personoplysninger

Vi bruger cookies for at forbedre din oplevelse, samle statistik og huske dine indstillinger. Ved at klikke på "Accepter cookies" godkender du dette. Du kan sige nej tak ved at klikke her.

Læs mere om cookies: Cookie- og privatlivspolitik

(dialogboks slutter)